Yrittäjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa – Mikä on sinun hyvä käytäntösi?

Yrittäjyys on yhteiskunnallinen ilmiö. Se on motivaation lähde.  Se on voima, joka aikaansaa tuotantoa. Yrittäjyyttä ilmenee, kun joku omistaa yrityksen ja vastaa sen toiminnasta. Sitä ilmenee myös niin sanottuna sisäisenä yrittäjyytenä, mutta rajoitun tässä ymmärtämään yrittäjyyden sen ulkoisessa ilmenemismuodossa. Yrittäjyys on siis sitä, että yksittäinen ihminen tai yksittäisten ihmisten muodostama ryhmä perustaa tai ostaa yrityksen ja antaa työpanoksensa tavoitteenaan yrityksen kannattava liiketoiminta.

Ammatillisen koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena on yhtäältä tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittyä ja kehittää omaa osaamistaan ja toisaalta varmistaa, että yrityksillä ja muilla työnantajilla on käytössään lisäarvoa tuottava ja osaava työvoima. Opiskelijoiden ja työelämän ohella ammatillisen koulutuksen kolmas asiakasryhmä on yhteiskunta. Pyöriäkseen se tarvitsee tuotantoa, joka voidaan jakaa yksityiseen ja julkiseen tuotantoon. niiden avulla tuotetaan niin konkreettisia ja materiaalisia tuotteita kun immateriaalisia palveluita. Yksityisestä tuotannosta huolehtivat yritykset. Suurimmassa osassa yrityksiä omistus on keskittynyt yrittäjille. Nämä useimmiten pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina käytännössä vastanneet myös lähes kaikkien uusien työpaikkojen syntymisestä (Yrittäjät.)     

Ammatillinen opettaja on oman alansa rautainen ammattilainen. Hän tietää, miten sillä alalla on ollut tapana tehdä töitä, miten niitä tehdään nyt ja miten tulevaisuudessa. Hänen tulee tunnistaa alan tuotannon muodot: millaiset organisaatiot tuotannosta vastaavat? Hänen tehtävänsä on valmistaa opiskelijansa kohtaamaan työelämä. Yritysten osuus tuotannosta ja sitä myötä myös yrittäjyyden merkitys vaihtelevat aloittain, mutta suuntaus on selvä: yritysten ja yrittäjyyden merkitys tuskin tulee ainakaan pienenemään millään alalla.

Yhteiskunnan näkökulmasta pelkkä osaamisen kehittäminen ei riitä. Koulutusjärjestelmän on pystyttävä tuottamaan myös yhteiskuntaa kehittävää ja sen ulkomaisen kilpailukyvyn varmistavaa toimintaa. Uudet innovaatiot ja yrittäjyys ovat avainasemassa.

Yrittäjyydelle on paljon määritelmiä. Niille yhteisiä määreitä ovat ainakin vastuullisuus, tavoitteellisuus, oma-aloitteisuus ja uskallus. Opetus- ja kulttuuriministeriön uusien linjausten mukaan ”yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista tai yhteiskunnallista arvoa.” yhdessä maamme koulutusjärjestelmän muiden osien kanssa ammatillisen koulutuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää opiskelijoissa määritelmän mukaisia ominaisuuksia. Tarvitaan siis työkaluja, joilla ammatilliset opiskelijat kehittävät mahdollisuuksien havainnointiin ja niihin tarttumiseen liittyvää osaamista sekä kykyjään muuttaa ideat toiminnaksi. Lienee itsestään selvää, että näitä ei opita kirjasta lukemalla, vaan tekemällä.

Parasta yrittäjyyskasvatusta on tarjota mahdollisuuksia oppimiseen autenttisissa oppimisympäristöissä. Niissä opitaan alan keskeiset tuotannontekijät, niiden väliset suhteet ja trendit, jotka puolestaan ovat edellytyksiä yllä mainitulle mahdollisuuksien havaitsemisemiselle ja edelleen myös toimeen tarttumiselle ja ideoiden hyödyntämiselle. Aina ei ole kuitenkaan mahdollisuutta viedä oppimista täysin aitoihin tilanteisiin, vaikka ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuvan oppimisen uskotaankin lisääntyvän. Siksi on erinomainen asia, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada oppimiskokemuksia aitoja tilanteita mahdollisimman hyvin jäljittelevissä oppimisympäristöissä.

Ammatillisen koulutuksen parissa on viimeisten vuosien aikana kehitetty lukuisia toimivia malleja yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen tueksi. En halua nostaa tässä esiin yksittäisiä malleja. Sen sijaan haastan tämän blogiartikkelin lukijan tuomaan esiin oman hyvän mallinsa. Toivon siis, että kuvaat tämän blogin keskustelualueella lyhyesti oman mallisi ja tarjoat meille muille toimijoille tarvittavat linkit malliin tutustumiseksi. Jatketaan rakentavaa keskustelua niiden pohjalta.