Sujuvat siirtymät –hankkeiden tuotosten vertaisarvointia tekemässä

ZOOMI on Sujuvat siirtymät -hankkeiden koordinointihanke, joka järjestää mm. koulutuksia. Olin mukana 8.3. ZOOMIn Helsingissä järjestämässä koulutustilaisuudessa, jonka teemana oli ”Opiskelijoiden tuki ja ohjaus yksilöllisen koulutuspolun eri vaiheissa”. Koulutuspäivän materiaalit ja ohjelmat vielä tulossa oleviin alueellisiin koulutuksiin löydät tämän linkin avulla.

Koulutustilaisuuksien yhteydessä järjestetään myös vertaisarviointitilaisuuksia, joissa eri hankkeet voivat esitellä omia hyviä käytänteitään ja saada niistä arvion etukäteen määritellyiltä arviointiraadin jäseniltä. Sain itse tilaisuuden olla mukana NOPSA-hankkeen edustajana tällaisessa arviointiraadissa. Arvioitsijoiksi pyydetään yleensä muissa vastaavissa hankkeissa toimivia. Arviointimenetelmä on alun perin kehitetty Belgiassa, mutta siitä on laadittu Suomeen oma sovellus Arjen arkki – arviointimalli hyvälle käytännölle. Mallin tarkempi kuvaus, arviointikriteerit ja -lomakkeet löytyvät Arjen arkki -menetelmäpankista.

Vertaisarviointitilaisuus eteni niin, että ensin jonkun hankkeen toteuttajat esittelivät oman hyvän käytäntönsä. Esittelylle oli varattu aikaa 10-20 min ohjeiden mukaan. Sen jälkeen meillä arviointiraadin jäsenillä oli mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Samalla tavalla meneteltiin kaiken kolmen esitellyn käytännön kohdalla.

Esittelyjen aikana jokainen arvioija teki omat merkintänsä arviointilomakkeeseen ja antoi arvionsa eri kriteereistä. Numeerisen arvion lisäksi sai kirjoittaa sanallista palautetta. Kun kaikki esitykset oli kuunneltu, arvioitsijaraati siirtyi toiseen tilaan keskustelemaan antamistaan arvioinneista ja laatimaan niistä yhteenvetoa. Lopullinen arvio hyvälle käytännölle oli siis yksi yhteinen arvio.

Arvioinnissa käytetään kahdeksaa kriteeriä: innovatiivisuus, voimavaraistaminen, soveltuvuus, hyödyllisyys, saavutettavuus ja esteettömyys, tasa-arvo, siirrettävyys ja soveltuvuus ammatillisen koulutuksen reformiin. Kukin kriteereistä pisteytetään asteikolla 1-10. Oli aika vaativa tehtävä arvioida hankkeiden tuotoksia näin monen kriteerin perusteella. Joissakin kohdissa totesimmekin arviointiraadin keskustelussa, ettemme voi arvioida ko. hyvää käytäntöä, koska emme esityksen perusteella saaneet riittävän hyvää käsitystä esim. siirrettävyydestä muihin yhteyksiin.

Vertaisarvioijana toimiminen oli mielenkiintoinen kokemus. Ennen kaikkea se auttoi ymmärtämään, mihin asioihin hyvän käytännön esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota. Tällaisia asioita ovat esim. mahdollisimman konkreettinen esittely ja loppukäyttäjien palautteen esille nostaminen  sekä kaikkien arviointikriteerien huomioonottaminen esittelyssä.

Olen jo nyt vakuuttunut siitä, että NOPSA-hankkeen päättyessä meidän on vaikea valita, mitä hyviä käytänteitä me haluaisimme viedä hankkeen tuotoksista tällaisen vertaisarvioinnin kohteeksi!

Siltojen rakentaminen toisen asteen (KPEDU ja JEDU) ja korkea-asteen (Centria) kieltenopettajien ja -opetuksen välillä

KPEDU:n ammattioppilaitoksen pääkampus sijaitsee noin 700 metrin päässä Centria-ammattikorkeakoulusta. Olen työskennellyt Centrian kampuksella Kokkolassa nyt lähes kolme lukuvuotta. On tunnustettava, että vierailuni ammattioppilaitoksen puolella olivat hyvin harvassa ennen NOPSA-hankkeen alkua. Tähän tunnustukseen sisältyy myös se tosiasia, etten ollut tähän mennessä tavannut siellä opettavia ruotsin ja englannin opettajia. NOPSA:n ansiosta yhteistyö on nyt lähtenyt hyvin käyntiin. 

JEDU:n Ylivieskan tiloissa sen sijaan olin käynyt vuosina 2004–2014 monesti, koska Centrian sosiaalialan opetusta järjestettiin 2004–2007 samoissa tiloissa. Myös sosiaalialan muuton jälkeen toiselle kampukselle yhteistyö jatkui eri projektien merkeissä varsinkin media-alan opettajien kanssa. Tunnen myös siellä opettavan ruotsin opettajan.

Otin KPEDU:n kieltenopettajiin puhelimitse yhteyttä ja kerroin hankkeen tarkoituksesta. Olen jo tavannut ruotsia ja englantia opettavia toisen asteen tekniikan, liiketalouden ja terveysalan opettajia ja tutustumiskäynnit ovat olleet hyvin antoisia. Olemme tutustuneet toisiimme ja toistemme opintojaksojen laajuuksiin, tavoitteisiin, sisältöihin, menetelmiin, työtapoihin ja arviointimenetelmiin. Käynnit ovat olleet monessa mielessä rikastuttavia ja uusia ideoita on syntynyt.

Kevään aikana on tarkoitus osallistua ”kuunteluopettajana” toisen koululaitoksen ruotsin opetukseen siten, että KPEDU:n ja JEDU:n ruotsin opettajia vierailee tunneillani. Käyn vastaavasti myös seuraamassa heidän oppituntejaan. Silloin tulemme varmasti oppimaan paljon toistemme opetustyyleistä ja -menetelmistä ja saamaan hyvän vertailupohjan. Asteittain on sitten myös mahdollista rakentaa yhteisopettajuusmalleja ja ehkä jopa kehittää yhteisiä, laajempia opintokokonaisuuksia niille opiskelijoille, jotka aikovat jatkaa ammattikorkeakoulussa!

Tutustumisprosessin jälkeen ja viimeisen tuntivierailuni aikana haluaisin näyttää toisen asteen ruotsin oppijoille videoita, jotka ruotsin valinnaiskurssin (Bättre muntlig svenska, 3op) ovat tällä hetkellä tuottamassa. Videot kertovat ruotsin opinnoista Centria-ammattikorkeakoulussa. Toivottavasti ne motivoivat ja inspiroivat toisen asteen tekniikan opiskelijoita ruotsin opinnoissaan.

Siltoja voi rakentaa myös tekemällä hankeyhteistyötä. ELY-keskuksen rahoittama Jatkoväylähanke, johon sekä JEDU että Centria osallistuvat, on mainio yhteistyökumppani samankaltaisten tavoitteiden ansiosta. Koska Jatkoväylähankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen sisältöjä ja tavoitteita niin, että opintoja voi suorittaa yhtenä kokonaisuutena, yhteistyötä voi tehdä nimenomaan kehittämällä toisen asteen ruotsin opintojaksoja suuremmiksi väyläkokonaisuuksiksi. Tämä palvelisi myös Jatkoväylähankkeen tavoitetta nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluasteelle. 

NOPSA-hankkeen kolmas paketti on puhkeavan kukan vaiheessa. On ihanaa olla mukana hoitamassa ja kehittämässä sitä.

                                          Kuva: Lena Segler-Heikkilä, 2016

NOPSA-tiimit hyvässä vauhdissa

NOPSA-tiimit hyvässä vauhdissa

Vierailin kuluneen kuukauden aikana NOPSA-tiimien kokouksissa. Kaikissa tiimeissä on päästy hyvään alkuun AO-AMK-yhteistyön rakentamisessa. Ilmapiiri on ollut innostunut ja tahtotila yhteistyön syventämiseksi vahva. Ne tekniikan alat, joilla ensikädessä uusia malleja ryhdytään pilotoimaan, on valittu. Toisaalta nähdään, että muidenkin kuin valittujen alojen mukaan saaminen jatkossa on tarpeellista. Hienoa, että siirtymää sujuvoittavia toteutuksia on alkamassa jo kevään aikana. Varsinaisesti pilotoinnit pääsevät vauhtiin syksyllä.

Siirtymää sujuvoittavia yhteistyökäytänteitä on syntymässä erilaisia, mikä on NOPSA:n tavoitteenakin. Toteutuksen edetessä näitä käytänteitä päästää arvioimaan ja hyvät käytänteet jalostamaan valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Nopsa-tiimeissä valmistellaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille tarjottavia opintoja, jotka sujuvoittavat ammattikorkeakouluopintojen liikkeelle lähtöä – ja mahdollisesti myös lyhentävät opiskeluaikaa. Nämä opinnot ovat noin 15 – 30 opintopisteen laajuisia. Opinnot sisältävät vaihtelevasti matematiikkaa, fysiikkaa, kieliä, viestintää, ammatillisia perustaitoja. Suunnitelmissa on myös yhteisiä oppimisympäristöjä ja projektipajoja, joissa mukana olisivat opiskelijat ja opettajat niin ammattikorkeakoulusta kuin ammattiopistostakin.

NOPSA-tiimeissä on käyty rakentavaa keskustelua siitä, miltä osin ammatillisessa perustutkinnossa hankittu osaaminen on tunnustettavissa osaksi insinööritutkintoa. Keskustelua käydään myös mahdollisuuksista täydentää ammattiosaamisen näyttö ammattikorkeakoulutasoiseksi osaamisen osoitukseksi esimerkiksi lisäämällä teoreettisen viitekehyksen ja raportoinnin osuutta. Lisäksi keskustelua käydään ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun välille tarvittavista sopimuksista. Olennaiseksi asiaksi on noussut myös nivelvaiheen opinnoista annettava todistus sekä se, millainen lupaus opintoihin osallistuvalle voidaan ja pitää antaa ammattikorkeakouluun pääsystä.

Innovatiivisia ratkaisuja on siis kehitteillä. Innolla odotan, mitkä suunnitelmista saadaan juurrutetuksi osaksi arkipäivää. Pientä kilpailuhenkisyyttäkin, kuka kehittää parhaan mallin, on havaittavissa NOPSA-tiimien välillä. Toisaalta halutaan myös jakaa ideoita ja olla tietoisia, mitä muualla tapahtuu. Hankkeen yhteinen Google Drive –ympäristö antaa puitteet ideoiden ja hyvien käytänteiden yhteiskehittelyyn ja jakamiseen. Vierailut toisen NOPSA-tiimin kokouksissa on myös mahdollista. Lisäksi säännöllisissä hankevastaavien kokouksissa päästään jakamaan tietoa. Seuraava kaikkien NOPSA-toimijoiden yhteinen tapaaminen on tarkoitus järjestää 12.9.2017.

Tuomas Eerola

projektipäällikkö