Sujuvat siirtymät –hankkeiden tuotosten vertaisarvointia tekemässä

ZOOMI on Sujuvat siirtymät -hankkeiden koordinointihanke, joka järjestää mm. koulutuksia. Olin mukana 8.3. ZOOMIn Helsingissä järjestämässä koulutustilaisuudessa, jonka teemana oli ”Opiskelijoiden tuki ja ohjaus yksilöllisen koulutuspolun eri vaiheissa”. Koulutuspäivän materiaalit ja ohjelmat vielä tulossa oleviin alueellisiin koulutuksiin löydät tämän linkin avulla.

Koulutustilaisuuksien yhteydessä järjestetään myös vertaisarviointitilaisuuksia, joissa eri hankkeet voivat esitellä omia hyviä käytänteitään ja saada niistä arvion etukäteen määritellyiltä arviointiraadin jäseniltä. Sain itse tilaisuuden olla mukana NOPSA-hankkeen edustajana tällaisessa arviointiraadissa. Arvioitsijoiksi pyydetään yleensä muissa vastaavissa hankkeissa toimivia. Arviointimenetelmä on alun perin kehitetty Belgiassa, mutta siitä on laadittu Suomeen oma sovellus Arjen arkki – arviointimalli hyvälle käytännölle. Mallin tarkempi kuvaus, arviointikriteerit ja -lomakkeet löytyvät Arjen arkki -menetelmäpankista.

Vertaisarviointitilaisuus eteni niin, että ensin jonkun hankkeen toteuttajat esittelivät oman hyvän käytäntönsä. Esittelylle oli varattu aikaa 10-20 min ohjeiden mukaan. Sen jälkeen meillä arviointiraadin jäsenillä oli mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Samalla tavalla meneteltiin kaiken kolmen esitellyn käytännön kohdalla.

Esittelyjen aikana jokainen arvioija teki omat merkintänsä arviointilomakkeeseen ja antoi arvionsa eri kriteereistä. Numeerisen arvion lisäksi sai kirjoittaa sanallista palautetta. Kun kaikki esitykset oli kuunneltu, arvioitsijaraati siirtyi toiseen tilaan keskustelemaan antamistaan arvioinneista ja laatimaan niistä yhteenvetoa. Lopullinen arvio hyvälle käytännölle oli siis yksi yhteinen arvio.

Arvioinnissa käytetään kahdeksaa kriteeriä: innovatiivisuus, voimavaraistaminen, soveltuvuus, hyödyllisyys, saavutettavuus ja esteettömyys, tasa-arvo, siirrettävyys ja soveltuvuus ammatillisen koulutuksen reformiin. Kukin kriteereistä pisteytetään asteikolla 1-10. Oli aika vaativa tehtävä arvioida hankkeiden tuotoksia näin monen kriteerin perusteella. Joissakin kohdissa totesimmekin arviointiraadin keskustelussa, ettemme voi arvioida ko. hyvää käytäntöä, koska emme esityksen perusteella saaneet riittävän hyvää käsitystä esim. siirrettävyydestä muihin yhteyksiin.

Vertaisarvioijana toimiminen oli mielenkiintoinen kokemus. Ennen kaikkea se auttoi ymmärtämään, mihin asioihin hyvän käytännön esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota. Tällaisia asioita ovat esim. mahdollisimman konkreettinen esittely ja loppukäyttäjien palautteen esille nostaminen  sekä kaikkien arviointikriteerien huomioonottaminen esittelyssä.

Olen jo nyt vakuuttunut siitä, että NOPSA-hankkeen päättyessä meidän on vaikea valita, mitä hyviä käytänteitä me haluaisimme viedä hankkeen tuotoksista tällaisen vertaisarvioinnin kohteeksi!