Matkalla kohti uraohjauksen valmennusta

Uraohjauksen valmennusohjelma

NOPSA-hankkeen työpaketti 2:ssa työstetään uraohjauksen valmennusohjelmaa, jossa haetaan ratkaisua ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen ja työelämään johtavan opintopolun nopeuttamiseen. Hankkeen ja valmennusohjelman tavoitteena on opettajien ja ohjaajien valmentaminen uraohjausajatteluun, osaamisperusteisuuteen ja digitaalisten työkalujen tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi tavoitteena on kehittää huippuosaamisen pedagogiikkaa ja eri tavoin lahjakkaiden, nopeiden oppijoiden ja potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien erityistä huomioimista sekä hyödyntää opiskelijoiden epätyypillisiä opintopolkuja tässä kehitystyössä.

Uraohjaus on kehittynyt perinteisestä ammatinvalinnanohjauksesta vuorovaikutteiseksi ohjausprosessiksi, jossa huomioidaan tutkinnon suorittajan kokonaisvaltainen elämänsuunnittelu, itsetuntemuksen kehittäminen, ohjattu päätöksenteko ja urasuunnittelu. Keskeisessä roolissa ammatillisen toisen asteen uraohjauksen prosessissa ovat ryhmänohjaaja sekä ammatillinen opettaja ja työpaikkaohjaajat koulutussopimukseen liittyvän osaamisen hankkimisessa ja ohjaamisessa opiskelijan itsensä lisäksi. Tarvittaessa tukena ovat muut opettajat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, opiskelijahuollon työntekijät sekä muut yhteistyöverkostot.

Uraohjauksen malli

NOPSA-hankkeen uraohjauksen valmennusohjelman suunnittelun lähtökohdaksi on rakennettu teoreettinen viitekehys. Uraohjauksen mallin kehittämisestä ovat vastanneet HAMK ja TAMK ammatilliset opettajakorkeakoulut ja kehittämiseen ovat osallistuneet myös alueelliset NOPSA-tiimit mallia kommentoimalla.

Uraohjauksen mallin lähtökohtana on toiminut Erja Kärnän ja Anu Raudasojan Mahis työhön -hankkeessa laatima KEUDAn uraohjauksen malli (2010). Mallin kehittämisessä on hyödynnetty NOPSA-hankkeessa tehtyjä esiselvityksiä ohjauksen tarpeista ja käytänteistä. Esiselvitysten kyselyt suunnattiin ammatillisen toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä tekniikan alan amk-opiskelijoille. Näihin selvitysten raportteihin pääset tutustumaan HAMK Unlimited -julkaisualustalla Anu Raudasojan (2017) kirjoittamien artikkelien

Nopsasti ja ohjatusti ammattioppilaitoksesta korkeakouluun
ja Ammattikorkeakouluopiskelijat NOPSAlla opintopolulla avulla.

Uraohjauksen mallissa huomioidaan koko opiskelijan ohjausprosessin kulku ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta valmistumiseen ja työelämään/jatko-opintoihin siirtymiseen asti (Kuvio 1).



Kuvio 1. Uraohjauksen malli (NOPSA-hanke 2017).

Uraohjauksen valmennusohjelman tavoitteena on uraohjaustaitojen kehittäminen valmentamalla ohjaajia uraohjausajatteluun ja osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen asiakaslähtöisesti. Jotta opiskelijat voivat siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin mahdollisimman joustavilla ratkaisuilla, tulee uraohjaus huomioida osana opintoja heti opintojen alusta alkaen.

Uraohjauksen mallin ja valmennusohjelman teoreettisiin taustoihin pääset tutustumaan tarkemmin HAMK ja TAMK ammatillisten opettajakorkeakoulujen hanketoimijoiden tammikuussa 2018 ilmestyneen yhteisartikkelin avulla. Uraohjauksen valmennusohjelma -artikkelin löydät HAMK Unlimited -julkaisualustalta.

NOPSA-hankkeen aikana pilotoidaan uraohjauksen valmennusohjelmaa alueellisten NOPSA-tiimien ammatillisissa oppilaitoksissa ja soveltuvin osin ammattikorkeakouluissa vuoden 2018 aikana. Pilottien pohjalta valmennusohjelmaa tullaan kehittämään edelleen valtakunnalliseksi malliksi.

Projektipäällikkö Tuomas Eerolan joulutervehdys

Hyvä NOPSA-väki,

Oheisesta linkistä pääset katsomaan projektipäällikön joulutervehdyksen.

Projektipäällikön joulutervehdys

Toivotan kaikille NOPSA-toimijoille ja hankkeeseen osallistuneille oikein rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2018!

Tuomas

Tiedote oppilaitosten johdolle

Nopsa-hankkeella haetaan ratkaisua ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen suju-voittamiseen ja työelämään johtavan opintopolun nopeuttamiseen tekniikan ja liikenteen aloilla. Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Hanke vastaa ammattiopistojen ja ammattikorkea-koulujen yhteistyön tiivistämishaasteisiin, vrt. KARVI:n arviointiraportti LIIKETTÄ NIVELIIN (2016). Hanke tuottaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hyödynnettäviä käytänteitä ja malleja. Hanke myös tukee ammatillisen koulutuksen reformia. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2016 – 31.7.2019. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

 

NOPSA:ssa kehittämistyö perustuu toisaalta alueelliseen, ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun väliseen kumppanuuteen (NOPSA-tiimit) - toisaalta NOPSA-hanke muodostaa vahvan valtakunnallisen kehittämisverkoston. NOPSA koostuu kolmesta työpaketista:

• Työpaketti 1: Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön kehittäminen

• Työpaketti 2: Yksilölliset joustavat opintopolut kohti korkea-astetta (reformi)

• Työpaketti 3: Kielten oppimisen polkuopintomallit.  

Alueelliset NOPSA-tiimit ovat laatineet kehittämissuunnitelmat, jotka on hyväksytty hankkeen ohjausryhmässä. Suunnitelmien mukaisia siirtymää sujuvoittavia käytänteitä pilotoidaan parhaillaan ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Yhteistyössä edistetään myös tekniikan ja liikenteen alojen vetovoimaa. HAMK ja TAMK Ammatilliset opettajakorkeakoulut toimivat NOPSA-tiimejä tukevina kehittämiskumppaneina. NOPSA toimii tiiviissä yhteistyössä rinnakkaishankkeen, Jatkoväylä (päätoteuttaja XAMK), kanssa sekä muiden Sujuvat siirtymät -hankkeiden kanssa.  

Osana NOPSA-hankkeen vaikuttavuuden arviointia hankkeen osatoteuttajien johdolta pyydetään hankkeen päätösvaiheessa tuloksellisuutta arvioiva lausunto.

 

Alueelliset NOPSA-tiimit ja yhteyshenkilöt:

 

Häme – Uusimaa:

AMISTO, hankevastaava Kaija Tuiskula, p. 0400395785, kaija.tuiskula@amisto.fi

HAMK, hankevastaava Tuukka Roiha, p. 0505942002, tuukka.roiha@hamk.fi

 

Pirkanmaa:

TAMK, hankevastaava Sirpa Levo-Aaltonen, p. 0408376065, sirpa.levo-aaltonen@tamk.fi

TREDU, hankevastaava Petteri Guttorm, p. 0408007305, petteri.guttorm@tampere.fi

 

Satakunta:

SAMK, hankevastaava Tuija Kiviaho, p. 0447103267, tuija.kiviaho@samk.fi

WINNOVA, hankevastaava Mikko Huhtala, p. 0444558312, mikko.huhtala@winnova.fi

 

Varsinais-Suomi:

Turun kaupunki/TAI, hankevastaava Annina Laaksonen, p. 0406374755, annina.laaksonen@turku.fi

TurkuAMK, hankevastaava Antti Meriö, p. 0403550941, antti.merio@turkuamk.fi

 

Centria-ammattikorkeakoulu: Työpaketti 3: Hankevastaava Lena Segler-Heikkilä, p. 0444492551, lena.segler-heikkila@centria.fi

 

Hankehallinnon yhteystiedot:

Projektipäällikkö Tuomas Eerola, p. 0405878188, tuomas.eerola@hamk.fi

Projektikoordinaattori Elina Rantala, p. 0505985999, elina.rantala@hamk.fi

Työpakettien vastuuhenkilöt:

TP1: Tuomas Eerola, p. 0405878188, tuomas.eerola@hamk.fi

TP2: Anna Alftan, p. 0407225430, anna.alftan@hamk.fi

TP3: Taina Juurakko-Paavola, p. 0405603141, taina.juurakko-paavola@hamk.fi

 

Lisätiedon lähteille uutiskirjeisiin, blogiin sekä muihin sosiaalisen median kanaviin pääset NOPSA www-sivun kautta: http://www.hamk.fi/nopsa

Yrittäjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa – Mikä on sinun hyvä käytäntösi?

Yrittäjyys on yhteiskunnallinen ilmiö. Se on motivaation lähde.  Se on voima, joka aikaansaa tuotantoa. Yrittäjyyttä ilmenee, kun joku omistaa yrityksen ja vastaa sen toiminnasta. Sitä ilmenee myös niin sanottuna sisäisenä yrittäjyytenä, mutta rajoitun tässä ymmärtämään yrittäjyyden sen ulkoisessa ilmenemismuodossa. Yrittäjyys on siis sitä, että yksittäinen ihminen tai yksittäisten ihmisten muodostama ryhmä perustaa tai ostaa yrityksen ja antaa työpanoksensa tavoitteenaan yrityksen kannattava liiketoiminta.

Ammatillisen koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena on yhtäältä tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittyä ja kehittää omaa osaamistaan ja toisaalta varmistaa, että yrityksillä ja muilla työnantajilla on käytössään lisäarvoa tuottava ja osaava työvoima. Opiskelijoiden ja työelämän ohella ammatillisen koulutuksen kolmas asiakasryhmä on yhteiskunta. Pyöriäkseen se tarvitsee tuotantoa, joka voidaan jakaa yksityiseen ja julkiseen tuotantoon. niiden avulla tuotetaan niin konkreettisia ja materiaalisia tuotteita kun immateriaalisia palveluita. Yksityisestä tuotannosta huolehtivat yritykset. Suurimmassa osassa yrityksiä omistus on keskittynyt yrittäjille. Nämä useimmiten pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina käytännössä vastanneet myös lähes kaikkien uusien työpaikkojen syntymisestä (Yrittäjät.)     

Ammatillinen opettaja on oman alansa rautainen ammattilainen. Hän tietää, miten sillä alalla on ollut tapana tehdä töitä, miten niitä tehdään nyt ja miten tulevaisuudessa. Hänen tulee tunnistaa alan tuotannon muodot: millaiset organisaatiot tuotannosta vastaavat? Hänen tehtävänsä on valmistaa opiskelijansa kohtaamaan työelämä. Yritysten osuus tuotannosta ja sitä myötä myös yrittäjyyden merkitys vaihtelevat aloittain, mutta suuntaus on selvä: yritysten ja yrittäjyyden merkitys tuskin tulee ainakaan pienenemään millään alalla.

Yhteiskunnan näkökulmasta pelkkä osaamisen kehittäminen ei riitä. Koulutusjärjestelmän on pystyttävä tuottamaan myös yhteiskuntaa kehittävää ja sen ulkomaisen kilpailukyvyn varmistavaa toimintaa. Uudet innovaatiot ja yrittäjyys ovat avainasemassa.

Yrittäjyydelle on paljon määritelmiä. Niille yhteisiä määreitä ovat ainakin vastuullisuus, tavoitteellisuus, oma-aloitteisuus ja uskallus. Opetus- ja kulttuuriministeriön uusien linjausten mukaan ”yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista tai yhteiskunnallista arvoa.” yhdessä maamme koulutusjärjestelmän muiden osien kanssa ammatillisen koulutuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää opiskelijoissa määritelmän mukaisia ominaisuuksia. Tarvitaan siis työkaluja, joilla ammatilliset opiskelijat kehittävät mahdollisuuksien havainnointiin ja niihin tarttumiseen liittyvää osaamista sekä kykyjään muuttaa ideat toiminnaksi. Lienee itsestään selvää, että näitä ei opita kirjasta lukemalla, vaan tekemällä.

Parasta yrittäjyyskasvatusta on tarjota mahdollisuuksia oppimiseen autenttisissa oppimisympäristöissä. Niissä opitaan alan keskeiset tuotannontekijät, niiden väliset suhteet ja trendit, jotka puolestaan ovat edellytyksiä yllä mainitulle mahdollisuuksien havaitsemisemiselle ja edelleen myös toimeen tarttumiselle ja ideoiden hyödyntämiselle. Aina ei ole kuitenkaan mahdollisuutta viedä oppimista täysin aitoihin tilanteisiin, vaikka ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuvan oppimisen uskotaankin lisääntyvän. Siksi on erinomainen asia, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada oppimiskokemuksia aitoja tilanteita mahdollisimman hyvin jäljittelevissä oppimisympäristöissä.

Ammatillisen koulutuksen parissa on viimeisten vuosien aikana kehitetty lukuisia toimivia malleja yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen tueksi. En halua nostaa tässä esiin yksittäisiä malleja. Sen sijaan haastan tämän blogiartikkelin lukijan tuomaan esiin oman hyvän mallinsa. Toivon siis, että kuvaat tämän blogin keskustelualueella lyhyesti oman mallisi ja tarjoat meille muille toimijoille tarvittavat linkit malliin tutustumiseksi. Jatketaan rakentavaa keskustelua niiden pohjalta.       

 

 

Robotiikkaa ja virtuaalilaseja

 

Amiston ja Hyrian opiskelijat pääsivät tiistaina 26.9. tutustumaan ammattikorkeakouluopintoihin ja erityisesti konetekniikan insinööriopintojen saloihin Riihimäellä, kun NOPSA-hanke kokosi 27 opiskelija ja 6 opettajaa ja ohjaajaa saman katon alle. Ennakkoon ilmoittautuneet ja kiinnostuksensa insinööriopintoihin osoittaneet nuoret saivat ensin lyhyen läpileikkauksen HAMKista ja insinööriopinnoista sekä perehdytyksen siihen, mistä NOPSAssa on kyse – nopeammasta ja sujuvammasta siirtymisestä ammattikorkeakouluopintojen kautta työelämään. 

Ennen HAMK-kierrosta konetekniikasta valmistunut Reetta Karjalainen kävi kertomassa osallistujille omista opinnoistaan sekä nykyisestä työstään NHK Oy:llä. Reetta on unelmatyössään ja ratkoo muun muassa lypsyrobottien teknisiä ongelmia. Havainnollisen ja innostavan Reetan esityksen jälkeen päästiin tutustumaan käytännössä insinööriopintoihin. Konetekniikan henkilökunta ja opiskelijat olivat järjestäneet neljä erilaista rastia, joilla havainnollistettiin sekä insinöörin työssään tarvitsemia taitoja että niitä käytännön projekteja, joita insinööriopiskelijat pääsevät opintojensa aikana toteuttamaan.  

3D –skanneri, 3D –tulostin, vetosauvakoe sekä virtuaalilasit kirvoittivat keskustelua ja saivat myös opettajat keksimään ja yhteisiä projekteja. Mahdollisesti kehitettävät yhteiset projektit ja mahdollisuus opettaa Amiston opiskelijoita 3D-skannerin käytössä herättivät keskustelua vierailevan opetushenkilöstön kanssa. Kiinnostusta oli myös robotiikan ja sen hyödyntämiseen, esimerkiksi robotilla liikuteltava jyrsin/työstöpää kirvoitti keskusteluja mahdollisesta yhteistyöstä. Vaikka keskustelu oli varsin yksityiskohtaista, voi vetää johtopäätöksiä, että eri oppilaitosten kanssa voidaan tehdä yhteistyötä opetuksessa ja erilaisten hankkeiden kautta. Samalla toisen asteen opiskelijoilla on mahdollista tehdä yhteistyötä HAMK:n kanssa ja mahdollisesti suorittaa opintoja jo tulevaisuutta varten.  Ja mikä parasta, henkilökunta pääsi tutustumaan toisiinsa päivän aikana niin, että henkilökohtaiset yhteydenotot sujuvat jatkossa jouhevasti. 

Päivän päätteeksi konetekniikasta tuotekehityspuolelta valmistunut Jari Pudas kertoi oman uratarinansa suunnittelutoimisto Deemecin ja Martelan palkkalistoilla. Jari antoi paljon käytännön vinkkejä sekä töiden etsimiseen että siihen, miten insinööriopinnot kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkkaan. 

Päivä tarjosi osallistujille paljon ajatuksia jatkon suhteen. Seuraavaksi päivään osallistuneet opiskelijat ja ohjaajat lähtevät miettimään yksilöllisiä polkuja ammattikorkeakouluopintojen rakentamiseksi osaksi Amistolaisten ja Hyrialaisten tutkintoa ja sitä kautta suoraa väylää ammattikorkeaopintoihin. Toivottavasti näemme päivän osallistujia jo pian HAMKin kampuksen käytävillä insinööriopiskelijoina! Päivä päätettiin yhden Amistolaisen sanoihin: ”Mitä tää olikaan, mihin mun pitää hakee, että mä pääse tekemään tätä työkseni?” 

HAMKin ja Amiston mallin mukaan ammattikoululainen voi suorittaa jo ammattikouluopintojen aikana – ja ammattikouluopintoihinkin kuuluvia – insinööriopintoja, jotka määritellään yhdessä opiskelijan, Amiston ja HAMKin kanssa. 30op suoritettuja opintoja hyväksytään myös HAMKiin sellaisenaan ja ne toimivat pääsylippuna suoraan ammattikorkeakouluopintoihin ilman pääsykoetta. 

Artikkelin kirjoittaja:

Johanna Nikkola

Opintoneuvoja ja opinto-ohjaaja (liikenneala, tieto- ja viestintätekniikka)

HAMK Riihimäki

VUOSI NOPSAA

Vuosi NOPSAA on kulunut nopsasti. Tasan vuosi sitten 17.10.2016 saimme NOPSA-hankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen. Vuosi on yhdessä sujuvoitettu siirtymää ammattiopistosta ammattikorkeakouluun. Hanke ei ole vielä puolivälissäkään, mutta tässä ajankohdassa voidaan jo tarkastella, mitä on saatu aikaiseksi. Väliraportti on työn alla ja se valmistuu ensi vuoden alussa. Väliraportin formaatti tulee olemaan visuaalinen sisältäen runsaasti videomateriaalia ja vähän tekstiä.

Toteuttajaverkostossa innostus on säilynyt. Tavoitteena on luoda alueellisesti pysyvää yhteistyötä ja samalla valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevia malleja. NOPSA-tiimit on muodostettu ja ne toimivat aktiivisesti alueellisten yhteistyömallien luomisen moottoreina. Yhteistyön kehittämissuunnitelmat on laadittu ja ne on hyväksytty hankkeen ohjausryhmässä. Suunnitelmien mukaisten käytänteiden pilotointi on käynnissä. Pilotoinneissa ammattiopiston opiskelijat tekevät suoraan ammattikorkeakouluopintoja osana perustutkinto-opintojaan tai ammattiopiston opiskelijoille järjestetään jatko-opintovalmiuksia kehittävää valmennusta tai kehitetään osaamisen tunnistamisen menetelmiä taikka innostetaan ja informoidaan ammattiopiston opiskelijoita jatko-opintomahdollisuuksista ammattikorkeakoulussa. Pilotoitavat käytänteet vaihtelevat, mikä on hankkeen rikkaus.

Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekniikan alan opettajat ovat tavanneet toisiaan ja tutustuneet tutkinnon perusteisiin ja osaamiskuvauksiin. He ovat löytäneet ammattitutkinnoista osaamista, joka on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammattikorkeakouluopintoja. Sosiaalisen median viestintäkanavat ovat aktiivisessa käytössä – tosin parantamisen varaakin aina on. Sisäiseksi kehittämisympäristöksi valittu Google Drive on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Hankesuunnitelman mukaiset lähtötilanteen selvitykset on tehty. NOPSA on tuottanut 3 Journal-julkaisua ja yhden Professional-julkaisun HAMK Unlimited –julkaisukanavaan. Yhteistyö muiden Sujuvat siirtymät –hankkeiden kanssa on tuottanut lisäarvoa. Erityisesti rinnakkaishankkeen Jatkoväylän kanssa teemme monella rintamalla yhteistyötä, joka tuottaa molemmille hankkeille synergiaetuja. Koordinointihankkeen, Zoomin, palveluja ja tukea on hyödynnetty NOPSA:n toteutuksessa. 

Vauhtiin on siis päästy ja tästä on hyvä jatkaa kehittämistä. Uraohjaajien valmennusohjelman pilotointi on käynnistymässä alueellisten yhteistyökäytänteiden pilotointien rinnalla. Pian saadaan pilotoinneista ensimmäisiä kokemuksia. Kokemusten arvioinnin kautta pääsemme edelleen parantamaan ja syventämään alueellista yhteistyötä ja luonnostelemaan valtakunnallisia malleja. Kiitokset yhteisestä vuodesta osatoteuttajille – hienoa, että hanke ja yhteistyö edelleen jatkuu. Edellä kuvattujen lisäksi NOPSA:ssa on odotettavissa lisää uusia ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömalleja – mutta näihin palaamme myöhemmin, kun suunnitelmat vielä kirkastuvat. Pysyttelehän kuulolla!